Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
Sámi allaskuvllas lea girjás ja miellagiddevaš prográmma Sámi vahkkus
Mii bovdet studeanttaid, bargiid ja gussiid Diehtosiidii dán ja boahtte vahkku. Mii čájehat daid ođđaseamos sámi filmmaid, leat logaldallamat giella, girjjálašvuođa ja goanstajierpmi birra ja mis lea maid erenoamaš guossin dáiddár ja girječálli Synnøve Persen, eret Bevgohppis, Poršáŋggus. Lea maid vuogas fállat buriid logaldallamiid mas lea oassin sihke árbevierut ja oahppat makkár vejolašvuođat leat goanstajirpmiin. Duohtavuođakommišuvnnaid barggut leat maid áigeguovdilat, ja danne lágiidat ságastallama dán fáttás.
Dál lahkona fas Sámi álbmotbeaivi ja miehtá Sámi leat ráhkkaneamen doaluide ja min ásahusas maid ávvudat Sámi álbmotbeaivvi dahje Sámi vahkku. Lágideamit álget juo, duorastaga dán vahkku, guovvamánu 1. beaivvi.
Diehtosiiddas čájehat Sara Margrethe Oskala ođđa guhkesfilmma “Eallogierdu” ja Oskal iežas neavttáriiguin servet min doaluide. Vahku maŋŋil, guovvamánu 7. beaivvi, de čájehat Katja Gauriloff filmma “Je’vida”. Gauriloff boahtá ieš muitalit filmma birra ja son lea vuoitán Tromsøpalmen bálkkašumi dán jagi Romssa Internationála Filbmafestiválaš, TIFFas .
- Min prográmmas lea sámegiella guovddážis máid mii dán háve gaskkustit iešguđet ládje. Guokte ođđa filmma, “Eallogierdu” ja “Je’Vida” leat filmmat main sámegiella geavahuvvo ja leat sámi geahčestagas ráhkaduvvon ja maid mii leat háliidan čájehit min eahketprográmmas. Mis lei nu lihkku ahte ISFI ovttasbargguin oaččuimet filbmadahkkiid boahtit deike dalle go filmmat čájehuvvojit, muitala rektor Liv Inger Somby.
Logaldallamat ja ságastallamat rabas buohkaide
Beaivet leat logaldallamat main maiddái lea sámegiella fáddá. Guokte nuorra dutki, Saia Stueng ja Mikkel Rasmus Logje, leaba sámegiela ja girjjálašvuođasuorggis dutkame ja ovdanbuktiba iežaska dutkanprošeavttaid boahtte vahku.
Dasa lassin lea Sámi allaskuvllas dál virggis professor geas lea goanstajierbmi dutkanfáddá. Professor Lars Ailo Bongo ovdanbuktá Sámi goanstajierpmi birra ja hástala ge olbmuid ságastallamii maiddái, ahte máid galgá sámi goanstajierbmi bargat ja máid ii galgga.
Dáiddár ja girječálli Synnøve Persen ges lokte iežas ságastallamis ovdan sámegiela árvvu ja mávssolašvuođa buot su dáiddalaš bargguin olu jagiid badjel.
Dasto lea vel Norgga ja Ruoŧa duohtavuođakommišuvnnaid bargguid ovdanbuktin ja ságastallan, go Liv Inger Somby lea Norgga duohtavuođakommišuvnnas leamaš mielde ja dál lea Laila Susanne Vars ges ruoŧabeale duohtavuođakommišuvnnas mielde.
- Mis leat dán jagi sámevahkku sihke áigeguovdilis filmmat, dutkit ja eará servodatváikkuheaddjit min prográmmas. Buot lágideamit leat rabas buohkaide, ja mii sávvat ahte olbmot bohtet. Geahčes lágidemiid dieđuid detálljaprográmmas, dadjá rektor.
Sámi allaskuvlla fágačeahpit leat maid eará lágidemiide searvama Sámevahkku. Professor Harald Gaskis leat logaldallamat sihke Adde Zetterquist dáiddagalleriijas Nordlánddas ja Bergen International Literature Festival:s. Professor Lars Ailo Bongo ges logaldallá UiT Norgga Árktalaš Universitehtas ja Báhpajávrri skuvllas.
Prográmma