Ođđasat
- Joatkkaoahput oahpaheddjiide boahtte giđa
- Sámi logut muitalit 16
- Prográmmaoahput 2025 čavčča
- Sámi allaskuvlla doavttirgrádahasat Rivdulis
- Sávvat buresboahtima oahpposuorgái
- Professor Harald Gaski vuostáiválddii Ubmi universitehta 2024 gudnedoavttirduođaštusa
- Várdduo 2023 dieđabálkkašumi geigen
- Dutkanráđđi juolludii ruđa Eatnama Mánát Skuvlema Bálgáid alde prošektii
- Sámi allaskuvla sávvá hui ollu lihkku Johan Mathis Turi WINU bálkkašumiin
Ođđa rektorin oahpásmuvvat
Sámi allaskuvlla ođđa rektor Liv Inger Somby lea dál leamaš rektor doaimmas vahkku. Sámi allaskuvla ii leat amas sutnje go son lea ovdal bargan ásahusas sihke rekrutteremin ja allaskuvlalektorin journalistihkas ja filbmaoahpus.
- Mun lean vuohččan bargan Sámi allaskuvllas dalle go Asta Balto lei rektorin, loahpas 1990-logu. Dalle bivddii Asta mu alcces veahkkin. Hutkat vugiid mo dieđuid juohkit allaskuvlla birra ja bargat studeantarekrutteremiin. Son háliidii dakkára veahkkin gii dovdá sámi servodaga viidát ja mun han ledjen guhká bargan journalistan. Mun muittán ahte mii mátkkošteimmet viidát davvisámi guovlluin sihke smávva gilážin ja stuorebuš báikkiin ja muitaleimmet allaskuvlla oahppovejolašvuođaid birra.
Son muitala viidáset ahte 2017s gitta 2021 áigodagas barggai son allaskuvlalektorin journalistihka fágasuorggis. Dalle sus lei ovddasvástádus oahpahit, bagadallat studeanttaid ja koordineret journalistihka oahpu. Dalle lei Solveig Joks goahtejođiheaddjin, ja son dat bivddii su álgit deike ja ovdánahttit sámi ja álgoálbmot journalistihka ja filbmaoahpu fálaldaga. Su ovddeš bargguid bokte lea son oahpásmuvvan sihke rekrutteremii ja studeantadillái. Liv Inger muitala ahte lea dehálaš studeanttain lea buorre studeantta dilli ja dáinna lágiin nanusmuvvá allaskuvlla beaggin ja rekrutteren.
- Dat mii lea allaskuvlii dehálaš lea addit studeanttaide buori oahppovásáhusa mas lea alla kvalitehta, sihke nanu fágalaš sisdoalu, oadjebas studeanttabiras ja ahte ožžot buori čuovvuleami vai ovdánit fágalaččat. Mun lean hui gealdagasa oaidnit čavčča loahpalaš studeanttaloguid. Mun sávan ahte mii bisuhit sihke dálá ja ođđa studeanttaid, ja ahte sii ožžošii nana čuovvuleami vai čađahit ja gárvejit oahpuid mearreáiggis. De leage dehálaš ahte mii, bargit, nagodit láhččit dili ja doalahit buori dási oahpahusas ja dutkamis.
Liv Inger lea bargan maŋimus jagiid kommunikašuvdnadirektevran Sámedikkis ja lea dan ovdal maiddái hui guhká bargan NRK Sámis sihke journalistan ja hoavdajoavkkus. Son jáhkká iežas bargovásáhusaid ja oktavuođaid Sámi servodaga ásahusaiguin ja olbmuiguin leat ávkin rektordoibmii.
- Mun lean barggu oktavuođas čađat gulahallan sámi servodagaiguin máŋggalot jagi ja jáhkán ahte dat boahtá ávkin go lean rektordoaimmas ja go allaskuvlla strategiijas lea oassin miehtá sámi perspektiiva. Oassin mu barggus lea maid gulahallat olggobeale allaskuvlla, ja de háliidan ge čatnat nanu gulahallama ja ovttasbargu eará ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin sihke sámi, eamiálbmot ja davviriikkaid dásiin.
Son muitala ahte lea dál juo álgán váldit oktavuođa rektoriiguin ja jođiheddjiiguin sámi skuvllain. Son háliida goit álggos fitnat galledeamen skuvllaid gos sámi oahppit ja studeanttat leat sihke suoma-, ruoŧa- ja norggabeale Sámis ja čatnat lagaš gulahallama ja ovttasbarggu.
Oahpásmuvvat ásahusain álggos
Somby lea dál dušše vahkku leamaš rektor ja muitala ahte vuosttaš vahkku lea mannan oahpásmuvvat ásahussii.
- Vuosttaš vahkku rektordoaimmas lea leamaš hui buorre ja jaskat. Dál leat eanas bargit ain geasseluomus, ja de mus lea leamaš áigi oahpásmuvvat allaskuvlla vuogádagaide, doaimmaide ja plánaide.
Son illuda dása go buot bargit bohtet geasseluomus ja muitala ahte háliida álggos geavahit áiggi oahpásmuvvet buot ossodagaide ja fágasurggiide allaskuvllas siskkáldasat.
- Mun háliidan oaidnit mii doaibma allaskuvllas ja mainna berret ain joatkit. Dát mii lea buorre, dáinna mii galgat bállet bargat ja nannet ain viidáset. Mun háliidan bargat bargobirrasiin ja bargokultuvrrain ja gullat mo bargit háliidit leat mielde ovdánahttimin ja nannemin ásahusa beaktilvuođa fágalaččat. Lea maid dárbu árvvoštallat mo ja gos ovdánahttá fágasurggiid, ja dalle dárbbašat mii buriid verddiid viidát.
Njuike njuolga hástalusaide
Vaikko Liv Inger ii leat eará go vahkku bargan, de lea son gearggus bargagoahtit allaskuvlla hástalusaiguin. Ráđđehus lea gáržžidan ruhtadili stáhtabušeahtas allaskuvllain ja universitehtain 2022s ja 2023s. Seammás leat stuorebuš dutkanprošeavttat čađahuvvon ja loahpahuvvon mat leat buktán dietnasa ja bálkáhan olu bargiid. Dán, ja muđui stuora haddegoargŋuma ja bálkálassánemiid geažil lea earret eará allaskuvllas gáržžes ruhtadilli odne.
- Mu bargu šaddá dieđusge maid buoridit Sámi allaskuvlla ruhtadili ovttas direktevrrain ja eará jođiheddjiiguin allaskuvllas. Okta oassi movt buoridit ekonomiija lea sihkkarastet ahte min studeanttat čađahit oahpuid, go dat nannen ruhtadeami vuođu. Viidáset lea dehálaš ahte mii čađahit dutkanprošeavttaid mat maid nannešii allaskuvlla ruhtadeami. De lea maid oassin mu barggus gulahallat ruhtadeddjiiguin ja doallat singuin lagas gulahallama.
Son muitala ahte allaskuvlla áŋgiruššan nannet oahppofálaldagaid, fágasurggiid ja dutkama ii leat dušše dehálaš ruhtadeami dihte, muhto maiddái obbalaččat sámi servodahkii. Go allaskuvlla akademiija ovdána, de sámi- ja eamiálbmot gelbbolašvuođa sajádat maid nanusmuvvá.
Oaidná vejolašvuođaid Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna raporttas
Somby lei vihtta jagi Duohtavuođa- ja soabahankommišuvnna lahttu mii lea vuđolaččat guorahallan dáruiduhttima váikkuhusaid . Geassemánu 1. beaivvi de geigii kommišuvdna raportta Stuorradiggái mas leat maid soabahanoasis dahje seanadeamis árvaluvvui doaibmabijut seanadeamis.
- Raporttas leat máŋga dehálaš oasi mo ovdánahttit sámi servodaga ja maiddái ásahusaid, ja dát leat dehálaččat Sámi allaskuvlii. Mun sávan ahte mii allaskuvllas, sihke dutkama ja oahppofálaldagaid bealis, váldit ávkki das. Mun oainnán vejolašvuođaid viiddidit allaskuvlla doaimmaid ja boađán láhčit dili nu ahte mii sihkkarastet ja ovdánahttit buot dási sámegielagiid. Dáruiduhttin lei seamma garas dál go ovddeš áiggiid lei, ja sámi servodagas vurdet oahppovejolašvuođaid ja dutkanprošeavttaid mas leat fáddán dáruiduhttin ja dáruiduhttima váikkuhusat.
Sávaldagat rektoráigodahkii
Liv Ingera rektoráigodagas lea Samuel Valkeapää prorektor ja soai boahtiba ovttasbargat rektoráigodagas 2023s gitta 2027 rádjai. Sudnos leat čielga sávaldagat ja áigumušat rektoráigodahkii maid muitaleigga rektorválggas.
- Munno áigumušat rektoráigodahkii lea ahte Sámi allaskuvla galgá leat geasuheaddji studerenbáiki ja bargosadjin. Studeanttat geat álget min oahpuide, sii galget dovdat ahte sin vuoruheamit ja jagit Sámi allaskuvllas leat ávkkálaččat. Seammás fertet mii vuoruhit buori bargobirrasa ja loaktima barggus. Bargit galget dovdat ahte sii leat dehálaš oassin bargobirrasis ja leat mielde hábmemin bargokultuvra ja olaheamen oktasaččat ásahusa váldomihttuid. De lea maid dehálaš ahte mii gulahallat servodagain ja gávdnat oktasaš čovdosiid mo váldit vuhtii servodaga dárbbuid ja movt gokčat váilivuođaid.
Hástalusat leat ásahusas, okta lea ožžodit doarvái studeanttaid lohkat mánáidgárdde- ja vuođđoskuvllaoahpaheaddjin, molsašuddi logut vurjet ođđa rektora. Jos eai leat doarvái studeanttat, de šaddet dás maid váikkuhusat. Dát lea okta dain deháleamos áššiin dál čakčat ja danne lea ođđa rektor bivdán čoahkkima stáhtaráđiin Sandra Borchain (Gb) čilget dili sámi alitoahpus ja dutkamis.
Loahpas jearahallamis dovddaha ođđa rektor ahte son jáhka ahte sudno Sámmolin rektoráigodat šaddá positiivvalaš vásáhussan.