Ođđasat
- Sávvat buresboahtima oahpposuorgái
- Sámi allaskuvlla doavttirgrádahasat Rivdulis
- Prográmmaoahput 2025 čavčča
- Professor Harald Gaski vuostáiválddii Ubmi universitehta 2024 gudnedoavttirduođaštusa
- Várdduo 2023 dieđabálkkašumi geigen
- Dutkanráđđi juolludii ruđa Eatnama Mánát Skuvlema Bálgáid alde prošektii
- Sámi allaskuvla sávvá hui ollu lihkku Johan Mathis Turi WINU bálkkašumiin
- Oza giđa 2025 oahpuide
- Vuosttaš PhD Sámi allaskuvlla prográmmas: Historjjálaš ovdavázzi
Ollu oahput ja alla ohcciidlogut Sámi allaskuvllas
Dán jagi leat 665:s geat leat ohcan Sámi allaskuvlla oahpuide mat álget čakčat. 366:s sis leat ožžon fálaldaga álgit ohppui. Eanemus ohccit leat sámegiela álgodási oahppofálaldagaide, sihke davvisámegiela ja lullisámegiela oahpuide. Muđui leat alla logut visot sámegiela oahppofálaldagaide.
- Sámi allaskuvlla sámegiela álgooahppokursa lea ollu jagiid juo leamaš min bivnnuheames oahppofálaldat. Maŋemus jagiid leat ohcciidlogut dán oahppofálaldahkii lassánan sakka, ja dat dieđusge muitala ahte leat oallugat geat leat massán sámegiela sihke ruovttugiellan ja skuvllas ja háliidit rávisolmmožin oahppat giela. Kurssat maid mii čađahit leat maid addán buriid bohtosiid, go sámi birrasis orrut ja oahppat giela seammás lea mihá álkit go dušše oahpahusdiimmuin oahppat giela. Min sámegiela oahppofálaldagat leat oppalaččat bivnnuhis oahput, maiddái bachelorohppui leat oallugat ohcan, dadjá rektor Laila Susanne Vars.
Alla ohcciidlogut, muhto unnán geat leat ožžon fálaldaga álgit
Buot oahpaheaddjeoahpuide ledje alla ohcciidlogut go geahččá maiddái daid geat eai lean bidjan oahpu vuosttašvuoruheapmin, muhto leat arvat unnit logut geat ožžot fálaldaga álgit ohppui.
- Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeohppui ledje 10:s ohcan vuosttašvuoruheapmin, 24:s geain ii lean vuosttašvuoruheapmi, 5:s leat ožžon fálaldaga álgit ohppui.
- Sámi vuođđoskuvllaoahpaheaddjeohppui 1.-7. ceahki master ledje 5:s ohcan vuosttašvuoruheapmin, 21:s geain ii lean vuosttašvuoruheapmi ja 3:s leat ožžon fálaldaga álgit ohppui.
- Sámi vuođđoskuvllaoahpaheaddjeohppui 5.-10. ceahki master ledje 6:s ohcan vuosttašvuoruheapmin, 21:s geain ii lean vuosttašvuoruheapmi ja 3:s leat ožžon fálaldaga álgit ohppui.
Sivva dasa go leat erohusat gaskal ohcciidloguid ja fálaldatloguid lea go oktasaš sisaváldimis lea nu ahte ohccit ožžot fálaldaga dušše ovtta ohppui, namalassii bajemus vuoruhuvvon ohppui masa devdet gáibádusaid.
Duođaštusat galget čuovvut ohcama
Sisabeassangáibádusaid deavdin mearkkaša maid ahte galgá duođaštusa fuolahit ohcama mielde ahte deavdá gáibádusaid mat leat biddjon iešguđet ohppui. Muhtomin sáhttá nu ahte váilu gáibiduvvon gelbbolašvuohta, muhto dávjjimusat vásiha allaskuvla ahte ohccit eai leat doaimmahan duođaštusaid ja dán geažil eai deavdde gáibádusaid ohppui.
Dál go lea ain vejolašvuohta ohcat muhtun oahpuide, de ávžžuha Sámi allaskuvlla rektor ohcciid doaimmahit duođaštusaid allaskuvlii ohcamii mielddusin.
- Mii oaidnit ahte lea hástalus oažžut ohcciin duođaštusaid ahte devdet sisabeassangáibádusaid mat leat biddjon. Sámi allaskuvla sádde muittuhusa ohcciide jus duođaštusat váilot, ja soapmásat dasto doaimmahit duođaštusaid, muhto leat goitge ain oallugat geat eai doaimmat duođaštusa ja nu dasto eai deavdde sisabeassangáibádusaid ja eai oaččo fálaldaga álgit ohppui, dadjá rektor Laila Susanne Vars.
Sámi allaskuvla addá vel vejolašvuođa dalle go sádde hilgunreivve ohcciide, ahte sáhttet viđa beaivve sisa doaimmahit duođaštusaid ja oažžut ođđa meannudeami. Maiddái dalle jus váidá sisabeassanmeannudeami lea vejolaš buktit duođaštusaid.