Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
Sámi pedagogihka ovdáneapmi
SáMOS (Sámi mánát ođđa searvelanjain) loahpahankonferánssa vuosttaš beaivvi fáddá lei ovdáneapmi. SáMOS prošeavtta pilohtamánáidgárddit ovdanbukte iežaset vásáhusaid maŋŋel go leat máŋga jagi dihtomielalaččat ovdánahttán sámi doaimmaid ja giela mánáidgárddiin mas vuođđun leat sámi bargo- ja bajásgeassinvuogit.
Mánáidgárddit mat leat leamaš mielde prošeavttas leat Álttá siida Álttás, Veajege Ájluovttas, Suaja Maanagierti Snoasas ja Badjemánáid beaiveruoktu Kárášjogas.
Prošeavtta olis lea almmuhuvvon ođđa girji Unna olbmožiid árgabeaivi mánáidgárddiin – Pedagogalaš prinsihpat sámi mánáidgárddiide maid Carina Sarri, Ánne-Márge Päiviö ja Stigo Holm leat čállán ja Sámediggi lea ruhtadan. Sámediggeráđđi Mikkel Eskil Mikkelsen beasai ge geiget áibbas ođđa girjji konferánssa oasseváldiide vuosttaš beaivvi.
Gievrras giellamodeallat
Sámi allaskuvlla sámi sosiolingvistihka professor Annika Pasanen logaldalai gievrras giellamodeallaid birra. Son lea leamaš mielde bargojoavkkus mii lea guorahallan sámiide heivvolaš, oktasaš gievrras giellamodeallaid. Sámediggi lea ruhtadan barggu ja raportta lea vejolaš gávdnat Sámedikki neahttasiiddus.
Raporttas leat guokte oasi, Gievrras giellamodeallat I: duogáš ja definišuvnnat, mas ulbmilin lea čilget ja defineret iešguđet giellamodeallaid ja Gievrras giellamodeallat II: fágalaš árvvoštallamat ja ávžžuhusat, mas dárkileappot árvvoštallo giellamodeallaid praktihkalaš beliid.