Ođđasat
- Ain rabas oahpposajit
- Ođđa dutkan: Váhnemat fertejit ražastit jus gávpotmánát galget hupmat sámegiela
- Ođđa professor: Kaisa Rautio Helander
- -Sápmi dárbbaša din gelbbolašvuođa
- Sámi musihkkaakademiija prošeakta
- Bargofálaldat studeanttaide
- Oza čavčča oahpuide
- Lohkanguovddáža ođđa jođiheaddji
- Šatta sámi journalistan!
Šatta sámi journalistan!
Čakčat 2018 álgá sámi journalistta bachelorprográmma.
Jus leat golmma jagi joatkkaskuvlla čađahan (oppalaš lohkangelbbolašvuohta) dehe lea sámegielladuogáš ja vihtta jagi bargohárjáneapmi mii lea addán dutnje ávkalaš reálagelbbolašvuođa, de ávžžuhit du ohcat dán bachelorohppui. Dát oahppu bistá golbma jagi ollesáiggis (180 oahppočuoggá). Bachelorgráda maiddái rahpá dutnje vejolašvuođa čiekŋudit álgoálbmotjournalistihkkii (mastergráda). Jus it hálit leahkit ollesáiggestudeantan, de lea vejolaš lohkat muhtin ovttaskas fága. Omd. Sosiála media.
Sisdoallu
Journalistaoahppu deattuha vuosttaš jagi ođas- ja kommentárajournalistihka ja sámi servodatdili. Seammás oahpat fága praktihkalaš beliid, nu movt geavahit govvenapparáhtaid, báddenrusttegiid, videokámeraid ja dárbbašlaš dihtorprográmmaid.
Nuppi jagi deattuhuvvo reportášajournalistihkka ja álgoálbmotservodagat. Studeanttat čiekŋudit ovtta mediašládji, juogo aviisa-, rádio- dahje TV-buvttadeapmái. Seammás buohkat ohppet eambbo WEB-almmuheami. Journalistagiella ja mediadiehtu leat sierra fágat ja integrerejuvvon oassin journalistihka oahpus. Giellaoasis oahpat earret eará movt geavahit sámegiela journalisttalaš barggus. Mediadieđus lea sámi ja álgoálbmot mediadilli guovddážis. Oahppoáigodagat sisttisdollet maid bargohárjehallamiid mediain.
Čiekŋudanvejolašvuođat
Journalistihka bacheloroahppu bistá golbma jagi. Goalmmát jagi čiekŋudeamis lea dus vejolaš lohkat lasi journalistihka dahje sáhtát lohkat eará fágaid nu go ovdamearkka dihte sámegiela. Dus lea maid vejolašvuohta lohkat jahkebeali eará allaskuvllas dahje universitehtas. Bachelorgráda sáhttá leat journalistihka mastergrádii vuođđun.
Bargovejolašvuođat
Sámis leat ollu mediafitnodagat, ja Sámi allaskuvlla journalistaoahppu addá dutnje gelbbolašvuođa bargat journalistan sihke sámi ja riikka mediain. Don sáhtát maid álggahit iežat mediafitnodaga, mii vuovdá reportášaid iešguđetlágan mediaide. Oahppu addá maid dutnje vuođu bargat diehtojuohkkin almmolaš ásahusain dahje fitnodagain.