BA - Joatkkaoahppu

Gelbbolašvuođalokten mánáidgárddiin–árbevirolaš máhttu ja sámi kultuvra mánáidgárddis

  • Oahpahusgiella: Oahpahusgiella lea sámegiella ja ruoŧagiella. Soames logaldallamat sáhttet leat skandinávagillii dahje eŋgelasgillii.
  • Oahpu lágideapmi: Oahppodeaivvadeapmi Sámi allaskuvllas ja neahttaoahpahus
  • Oahppokoda: PED 183
  • 15 oahppočuoggá.
  • PDF icon  Oahppoplána
  • Diibmoplána ja deaivvadanplána: TimeEdit

 

Oahpu gullevašvuohta
Fállojuvvo gelbbolašvuođalokten oahppu mánáidgárdeoahpaheddjiide ja mánáidgárdebargiide Sámi máná jurddavaccin dutkanprošeavttas.

Oahpus lea 15 oč fágalaš látnjalasvuohta Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpu bachelorprográmma máhttoviidodagain MOA 220 Mánáidgárdepedagogihkka – čiekŋudeapmi árbevirolaš máhtus ja sámi kultuvrras (30 oč). PED 183 fágas ii leat hárjehallan siskkilduvvon.

Oahpu sisdoallu
Oahppu fátmmasta sámi mánáidgárdebargi ámmáha dieđu ja hutkás ovdánahttinmáhtu. Oahppofálaldat addá studeanttaide vejolašvuođa čiekŋudit árbevirolaš ja dálá kultuvrralaš doaimmaide. Oahpus deattuhuvvojit kultuvrralaš ja sosiála bistevašvuohta, luondu ja olbmo birgen. Guovddážis leat máŋggakultuvrralaš perspektiivvat. Čađahuvvon máhttoviidodatfáttát galget leat vuođđun ovttaskas studeantta dahje joavkku válljen čiekŋudeapmái.

Oahpus prošeaktabargu lea stuorra oassi ja studeanttat galget guorahallet pedagogalaš perspektiivva vuođul sin válljen fáttá árbevirolaš máhtu siskkobealde, masa sis alddis lea beroštupmi. Prošeakta sáhttá čađahit akto dahje joavkkus.

Oahpahan - ja oahppanvuogit 
Doaimmat deaivvademiid gaskkas ja bagadallamat leat geatnegahtton, ja vurdojuvvo ahte studeantta oassálastá aktiivvalaččat daidda. Fága bargovugiid ja oahppanstrategiijaid vuođul galgá studeanta joksat oahppanjoksosiid.

Eksámen
Eksámen lea ovdánahttinprošeavtta raporta ja njálmmálaš ovdanbuktin semináras.

Filesize: 233 KB

Sisabeassangáibádusat

Dábálaš sisabeassangáibádusat alitoahpahussii ja sámegielmáhttu. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla/logahaga) dahje reálagelbbolašvuohta.

Dasa lassin gáibiduvvo ahte ahte ohcci bargá Giella mánáidgárddis.


Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan 2, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200-300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.