Joatkkaoahput oahpaheddjiide

Sámegiella joatkkaoahppun 1.-7. ceahki vuođđoskuvlaoahpaheddjiide: Ovddidit vuođđogálggaid lohkamis, čállimis ja njálmmálaš giellageavaheamis

  • Oahpahusgiella: Davvisámegiella
  • Oahpahusbáiki: Sámi allaskuvllas ja vejolaččat oassi neahta bokte
  • 20 oahppočuoggá
  • Fágaplána 

Fága lea joatkkaoahppofálaldat 1.-7. ceahki vuođđoskuvlaoahpaheddjiide.

Sisdoallu:

Lohkan ja čállin gullet vuođđogálggaide maid vuođđoskuvllas galgá oahpahit ja čatnat juohke fágii ja fáddái. Dán oahppoovttadagas oažžu studeanta máhtu, gálgga ja gelbbolašvuođa ovddidit ohppiid lohkama ja čállima álgolohkan- ja čállinoahpahusa rájes ja viidáseappot dasa, movt oahppit ohppet lohkama ja čállima atnit ávkin skuvlafágaid ja eará áššiid oahppamii, lohkat ja čállit suohttasa dihte; vuosttašgiela, nubbingiela ja amasgiela oahpahusas.

Iešguđet bargovugiid bokte galgá studeanta hárjánit geavahit sihke ovdalaš ja ođđamállet mediaid lohkamii, čállimii ja njálmmálaš ovdanbuktimii. Digitála reaidduid geavaheapmi lea vuođđogálga maid galgá máhttit geavahit lohkamis, čállimis ja njálmmálaš ovdanbuktimis.

Sámegiela njálmmálaš árbevierru lea eanaš čadnon njálmmálaš ovdanbuktimii. Dán oahpus háhká studeanta máhtu gáldomateriálas ja sámi njálmmálaš árbevieru iešvuođain. Studeanta hárjehallá gálggaid vai máhttá geavahit sámegiela njálmmálaš árbevieru oahpahusas oktagaslaččat ja ovttas eará mielstudeanttaiguin / kollegaiguin ja ohppiiguin. Studeanta háhká máhtu das maid njálmmálaš árbevierru mearkkaša sámi servodahkii/servodagas ja oahppá dan máhtu sirdit oahpahusdillái. 

Giella- ja teakstafágalaš bargovuogit leat oassin oahppoovttadaga sisdoalus.

Sisabeassangáibádusat

Čađahuvvon oahpaheaddjeoahppu mii addá gelbbolašvuođa oahpahit vuođđoskuvllas, ja sámegielmáhttu.

Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan 2, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200-300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.