Kaisa Rautio Helander

Nils Johan Eira

Geassemánnu 22. beaivi 2018

Ođđa professor: Kaisa Rautio Helander

-Leat nammadan Kaisa Rautio Helander danne go sus lea alimus gelbbolašvuohta sámi nammadutkamis, ja son lea maiddái riikkaidgaskasaččat fuomášuvvon ja ánssus adnon báikenammadutkin, erenoamážit eará eamiálbmot báikenammadutkamis, dadjá Sámi allaskuvlla rektor Gunvor Guttorm.

Kaisa Rautio Helander doavttirgrádabargu lea fágaidrasttideaddji dutkamuš movt Norgga almmolaš báikenammapolitihkka lea leamaš historjjálaččat, ja doavttirgráda maŋŋá Helander lea dutkan nammapolitihka historjjá váikkuhusaid dálá áiggi nammaatnui.

Árvvoštallanlávdegoddi cealká earret eará ahte professor Kaisa Rautio Helander dutkamušain lea erenoamáš alla dutkandási ja ahte son lea iežas dutkanbargguin gávnnahan ođđa vugiid ja geahččanguovlluid mo sámi báikenamaid sáhttit dutkat. Sii celket ahte Kaisa Rautio Helander lea sámi báikenammadutkansuorggis njunuš.

Lávdegottis ledje prof. Håkan Rydving (Bergena universitehta, jođiheaddji), prof. Jussi Ylikoski (Oulu universitehta) ja prof. Ole Henrik Magga (Sámi allaskuvla).

-Lea somá go adnojuvvo árvvus dat maid bargá ja dutká ja ahte dutkan doallá dieđalaš dási, dadjá Kaisa Rautio Helander ieš.

Ođđa professora dutkanberoštumit gusket erenoamážit báikenammasuorgái. Son berošta erenoamážit nammapolitihka dutkamis daningo álgoálbmotbáikenamaid máhcaheamis almmolaš atnui leat olu guovlluin hástalusat, ja duogášsivaid lea dehálaš dutkat.

-Nammafágas leat hui olu bealit. Lean eanaš bargan báikenamaiguin, muhto das leat eará suorggit maiddái, mat eai leat nu olu vel dutkojuvvon. Sávan dađistaga sáhttit guorahallagoahtit sámi olbmonamaid maiddái. Sámi allaskuvla lea easka hukseme sámi nammadutkama alitoahpu fágan. Mun illudan hukset dán fágasuorggi ja dutkat viidáseappot, dadjá Kaisa.

Eambbo dieđut professor Rauto Helander birra gávnnat dás

Su dutkamušaid gávnnat dás