Sámeeatnan duoddariid girječálli Pedar Jalvvi eallima ja čállima mohkit

Pedar Jalvi (1888–1916) adno vuosttas Suoma beale sámegielat girječállin. Oanehis eallimisttis áigge Pedar Jalvi ollii bargat sihke árbevierročoaggin, esseijačállin, girječállin ja oahpaheaddjin. Jyväskylä oahpaheaddjiseminára áigge su sámeidentitehta nanosmuvai, muhto seammás son huksii nana duppalidentitehta sihke sáme- ja suomagielat čállosiid ja iežas nationalitehta bokte. Dán artihkkalis guorahalan Pedar Jalvvi gárggiideami sámegielat girječállin. Beroštahtti ášši Jalvvi eallimis lea nammamolsun, man sivaid guorahalan artihkkalis. Seminára vuosttas jagi son lonuhii Petter Helander -namas ja šattai virggálaččat Pekka Pohjansäde. Pedar Jalvi -namma ihtá bealistis vuosttas háve jagi 1914. Sihke giellagažaldat ja nammamolsun dávistit olbmo identitehtii guoski guorahallamiid. Nammamolsun gulai duon áigodahkii, muhto dán sáhttá maiddái dulkot persovnnalaš ja sosiála identitehta ohcamin, maid čilgemis heivehan Jenkinsa (2008 (2004)) ja Wimmera (2008a; 2008b) identitehtateoriijaid. Jalvvi eallin ja buvttadus leat guorahallon máŋggain čállosiin 1920-logu rájes. Artihkal vuođđuduvvá ovddit dieđuide Pedar Jalvvi eallima ja čállima birra. Artihkal fállá lassečilgehusa dasa, manne Jalvi čálligođii sámegillii Jyväskylä oahpaheaddjiseminára váccedettiin ja mat sivat váikkuhedje dasa ahte son šattai girječállin. Fáddásánit: eallingeardi, čállingiella, suomaiduhttin, sosiála identitehta, njálmmálaš árbevierut, sámi girjjálašvuohta